Alkoholi on yleisin päihde

Suomessa yleisimmin käytetty päihde on alkoholi, jota käyttää jossakin määrin noin yhdeksän kymmenestä täysi-ikäisestä suomalaisesta. Suurimmalla osalla heistä käyttö pysyy ainakin enimmäkseen kohtuuden rajoissa. Eri tutkimusten mukaan työelämässä olevista miehistä kuitenkin 15-20 prosentilla ja naisista 10-15 prosentilla alkoholinkäyttö on sen verran suurta, että se aiheuttaa terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja. Tällöin puhutaan alkoholin suurkulutuksesta. Vastaavasti eri lähteiden mukaan 1-5%:n työvoimasta tapauksessa on sitten kyseessä varsinainen alkoholiriippuvuus, pakonomainen tarve käyttää alkoholia.

Nyrkkisääntönä voi siis pitää, että keskimääräisessä suomalaisessa kymmenen hengen työporukassa on yksi raitis, 7-8 kohtuukäyttäjää ja 1-2 suurkuluttajaa.

Kuivunut työelämä

Usein kuulee sanottavan, että suomalaiset työpaikat ovat selvästi kuivuneet vaikkapa 1970-luvun jälkeen: päihtyneenä töihin tulemista tai päihteidenkäyttöä työpaikalla esiintyy koko ajan vähemmän. Tämä on totta – ja erinomaista. Kuitenkin on hyvä muistaa, että suomalaisten alkoholinkäyttö on 1970-luvun jälkeen lähes jatkuvasti lisääntynyt: toisin sanoen vapaa-ajalla juodaan yhä enemmän. Työpaikan kannalta tämä on merkittävää, koska pidemmän päälle alkoholin suurkulutuksen tai riippuvuuden aiheuttamat haitat alkavat aina ja väistämättä näkyä eri tavoin myös työssä, vaikka itse työaika pysyisikin viinavapaana.

Alkoholin monet roolit

On helppo ymmärtää, että alkoholin liikakäyttö aiheuttaa työelämässä haittoja, ja tästä syystä esimerkiksi alkoholinkäyttö työaikana on lähes kaikkialla kielletty. Toisaalta alkoholilla näyttää olevan myös joitakin tehtäviä työelämässä: sitä saatetaan käyttää vaikkapa työporukan yhteishengen luojana työpaikan virkistyspäivänä, markkinointityön apuvälineenä asiakastilaisuuksissa tai työpaineiden purkukeinona. Tällä ei ole tarkoitus ei ole väittää, että alkoholinkäyttö työssä olisikin hyvä asia – mutta jos työelämässä ilmeneviä päihdehaittoja halutaan vähentää, on välttämätöntä ymmärtää kokonaisuudessaan se tilanne, josta lähdetään liikkeelle.

Alkoholin haitat työelämässä

Alkoholin suurkulutuksen ja alkoholiriippuvuuden aiheuttamia haittoja työpaikoilla ovat:

1)    Terveyshaitat

• suurkulutus lisää useiden vakavien sairauksien (esim. sydän- ja verisuonitaudit) riskiä
• suurkulutus alentaa vastustuskykyä -> myös vähemmän vakavat sairaudet kuten flunssat lisääntyvät
• suurkulutus on usein yhteydessä unettomuuteen ja myös masennukseen -> työntekijän työhyvinvointi ja työkyky saattavat kärsiä

2)    Työturvallisuushaitat

• työskentely päihtyneenä tai krapulaisena voi alasta riippuen olla suuri työturvallisuusriski

3)    Taloudelliset haitat

• terveyshaitoista johtuen: työntekijän sairauspoissaolot lisääntyvät
• terveyshaitoista johtuen: työntekijän työkyky alenee ja työn laatu voi heikentyä
• työntekijän päihtymys tai krapula työaikana voivat aiheuttaa työnantajalle suuren imagotappion

4)    Sosiaaliset haitat

• alkoholin liiallisesta käytöstä seuraavat yllättävät poissaolot ja nolot tilanteet sekä tarve tekemättömien töiden paikkaamiseen ja nopeisiin vuoronvaihtoihin voivat aiheuttaa työpaikalla ristiriitoja
• yhden työntekijän ongelma voi ”sairastuttaa” koko työyhteisön, jos yhteisö ryhtyy suojelemaan ongelmaista esimerkiksi peittelemällä ja tekemällä hänen työnsä
• työntekijän irtisanominen alkoholinkäytön takia voi kiristää työnantajan ja työntekijöiden välejä
• humalainen työtoverille ”avautuminen” yhteisessä illanvietossa voi synnyttää pitkäaikaisia henkilöristiriitoja
  
  

Alkoholihaittoja esiintyy kaikilla aloilla, mutta sekä riskit että haitat ovat voivat olla eri aloilla erilaiset.

Huumeet työelämässä

Koska huumeiden käyttö on laitonta, on vaikeampi arvioida, kuinka moni suomalainen työntekijä käyttää niitä. Nuoremmissa ikäluokissa esiintyy lyhytaikaisia huumekokeiluja melko yleisesti, mutta säännöllisesti huumeita käyttäviä lienee alle prosentti kaikista työssä olevista. Huumeidenkäyttö ei myöskään tällä hetkellä vaikuta olevan Suomessa juurikaan lisääntymässä. Arvioitaessa työpaikalla työntekijän mahdollisen huumeidenkäytön aiheuttaman riskin suuruutta ja erityisen huumeiden vastaisen toiminnan tarpeellisuutta kannattaa pohtia ainakin seuraavia kysymyksiä:

• missä työpaikka sijaitsee  - suurissa kaupungeissa on suurempi todennäköisyys huumeongelmien ilmenemiseen?
• minkä ikäisiä työntekijät ovat – nuoremmissa ikäryhmissä on suurempi todennäköisyys huumeongelmien ilmenemiseen?
• voiko huumeiden vaikutuksen alaisena työskentely aiheuttaa riskin työntekijän, työtoverien tai asiakkaiden turvallisuudelle?
• voiko työntekijän huumeriippuvuus aiheuttaa huomattavia taloudellisia menetyksiä esimerkiksi työpaikalta varastamisen tai yrityssalaisuuksien myymisen kautta?